17. luukku: joululomaunelmia

Huhhuh kun on kiire! Se, että mulla ei vielä neljä päivää sitten ollut yhtäkään joululahjaa hankittuna tai joulukorttia tehtynä on pikkuhiljaa alkanut kostautua: lauantain shoppailumaraton ja muutaman illan lahjanväsäysputki jätti jälkeensä ihan jäätävän flunssan ja tottahan toki mä sain kuumeenkin sitten itselleni nousemaan eilisillaksi... Ja kunhan tästä olo tokenee, nii jossain vaiheessa pitäisi ehtiä leipomaan juustosarvia ja suklaa-kirsikka-joulukakkua ja kinkkukierteitä ja siivoamaan ja paketoimaan lahjat ja postittamaan joulukortit ja argh aika loppuu kesken! Miten tän kaiken ehtii tehdä viikossa?! Ja kun vielä päälle päätteeksi pitäisi suoriutua kunnialla kaiken maailman pyörimisliikkeistä ja surjektioista, injektioista ja bijektioista, joilla mun opettajat jaksaa mua koulussa viihdyttää ja sitä mä vaan, että onks kaikki muut ihmiset jotai supersankareita, kun ne selviytyy tästä kaikesta?

Tän kaiken hulvattoman hullun jouluhulinan keskellä mä kuitenkin voin lohduttautua sillä, että wohoo torstaina alkaa joululoma! (Ja sitten mulla on vielä enemmän aikaa siivota ja leipoa ja paketoida ja tanssia ympäri taloa tangoten ja laulaa joululauluja nuotinvierestä ja hii sitten on varmaan vielä enemmän kiire, mutta mitäpä tuosta!) Meilläpäin joku neropatti on keksinyt, että kouluun palataan jo toinen päivä tammikuuta, mutta onhan siinä sentään melkein kaksi viikkoa aikaa ottaa vaan löhöillä ja ottaa rennosti. <3 Heli Laaksonen on tiivistänyt mun ajatukset täydellisestä joululomasta seuraavin sanoin:

"Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluihmisen laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä.

Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline – joulupatja o joustava ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe."

Ainakii yhden päivän mun joululomasta aion omistaa ihan täysin joulupatjailulle. Hyvä kirja käteen ja vällyjen alle. Oioi, kun kuulostaa ihanalta! Ehkä näillä unelmilla jaksaa vielä muutaman päivän kiirehtiä.. ;)

Rajaton - Tonttu