Sara:
42. seikkaile
Ihastuin Barcelonaan ja viisi päivää siellä kului hujauksessa, luvattoman nopeesti. Kaikenlaista tuli nähtyä ja koettua, paljon jäi myös seuraavaan kertaan. Ehkä ensi kerralla sit valloitan myös sen Montjuïc-vuoren, joka olosuhteiden pakosta jäi tällä kertaa näkemättä.. ;)
B como bandera (lippu)
Heti alkuun mainittakoon siis, että katalaani on oma kielensä siinä missä espanjakin eikä katalaania kannata mennä väittämään murteeksi (noudatin tätä matkaoppaan neuvoa, joten en tiiä mitä teosta seuraisi..). Moni katalaaneista haluaisi maakunnalleen itsenäisyyden ja vahva kansallistunto näkyy Barcelonassakin Katalonian lipuissa, joita on ripustettu monien parvekkeiden kaiteille.
 |
| Onpas hyvä esimerkki. Tässä kuvassa sattuu nyt olemaan vaan kaksi lippua :D |
 |
| Joku häppeninki ostoskeskuksessa, johon paettiin sateisena päivänä. |
Mein aamupalat hoitu yleensä niin, että lähettiin hotellilta kadulle ja päätettiin vaan kumpaan suuntaan lähdetään kulkemaan ja mentiin ekaan hyvältä kuulostavaan paikkaan. Kaksi kertaa syötiin hotelliaamiainen, jossa ei kyl ollu valittamista eikä runsauden pulaa, mutta kahvilassa sai aamupalan halvemmalla. Vaihtelun vuoksi ei muutenkaan käyty syömässä koskaan samassa paikassa kahta kertaa.
 |
| Tällaisessa ympäristössä syötiin mein ekat espanjalaiset croissantit ;) ps. Kaikissa ruokapaikoissa on tollaset baaritiskit, kerran syötiin yhessä kahvilassa sellasen ääressä. Ah, niin espanjalaista. |
 |
| Els Cuatre Gats-kahvilaravintolassa jälkiruualla. Me etittiin tota paikkaa ihan hulluna yhtenä sateisena iltana tarkotuksena vaan kuvata julkisivua todisteeksi siitä, et me ollaan nähty se paikka ja seisty ovella, mut lopulta kun se yhtäkkii löytykin niin päätettiin mennä sisään ja tuntu kun olis tullu ihan toiseen maailmaan! |
 |
| "Huhtamäki". Oli pakko ikuistaa tämäkin ;) |
 |
| Viimesen illan ruokapaikan etsiminen kannatti ja löydettiin superhyvä tapas-paikka Santa Maria del Pi´n kirkon takaisen pienen aukean reunalta. Kuvasta puuttuu ihan superihanan makuinen sipulikeitto, jota tilattiin alkupaloiksi. |
R como ruzafa (puisto)
Yhtenä aamuna päätettiin kokeilla, millasta on olla paikallinen lenkkeilijä. Uhmattiin säätä ja lähettiin hölkkäileen pitkin Barcelonan sateisia kujia kohti rantaa, jossa mein sinnikkyys palkittiin ja aurinko kuivatti ihoon liimautuneet lenkkivaatteet. Hotellilla keksittiin katsoa Google mapsista mein lenkin pituus ja yllätyttiin kun tajuttiin, että oltiin hölkätty parin tauon kanssa melkein kymmenen kilsaa! Kummasti toi maisemanvaihdos paransi urheilusuoritustakin, parhaimmillani oon juossut ehkä korkeintaan kilometrin yhtäjaksosesti ennen tätä :D
 |
| Löydettiin läheisestä puistosta tällainen vaatimaton rakennelma, jonka portaita käytiin juoksemassa myös lenkin yhteydessä. |
Me ei oltu juuri ollenkaan suunniteltu mein matkaa etukäteen ja ekana päivänä me lähinnä vaan pyörittiin ympäri vanhaa kaupunkia ja illemmalla mentiin metrolla kattoon rantaa. Aurinko oli jo aika alhaalla ja rannalla oli tosi viilee, mut yllättävän paljon siellä silti oli porukkaa hengailemassa.
Vesi oli ihan hullun kylmää enkä itse ainakaan edes harkinnut uimista (kaks hullua näin uivan meressä, muut vedessä hilluneet hullut oli jotain surffaajia..), mutta aurinkoinen sää houkutteli heti seuraavana päivänä meiät takas rannalle kävelemään. Se tunne, kun sai kävellä paljain jaloin pitkin simpukankuorien reunustamaa rantahiekkaa auringon lämmittäessä ja viileän meriveden kastellessa varpaita, kaukana arjesta ja Suomen synkästä syksystä! <3
Neljäntenä päivänä hotellihuoneen yläkerrasta kuulunut tasainen tap-tap-tap johti siihen, että samana iltana hotellille palattuamme huomattiin veden tippuvan katosta mun sängyn viereen lattialle. Saatiin uusi, hienompi huone paremmilla näkymillä ja onneks hotellissa oli hissi, koska oltiin päivän kävelemisen ja aamuisen pitkän lenkin jälkeen väsyneitä, oli jo aika myöhäkin ja mein piti kaikki tavarat muuttaa ykkösestä viidenteen kerrokseen. Mutta kyllä kelpas, eka huone oli ollut aika synkkä, koska ikkuna oli sumennettu ja näytti pienelle sisäpihalle päin ja nyt meillä oli normaali ikkuna pääkadun suuntaan.
 |
| Ekan huoneen näkymät. Kun tarpeeksi kurkotti, näki onko taivas sininen vai pilvessä ;) |
 |
| Toisen huoneen ikkunasta yöllä... |
 |
| ... ja päivällä. |
L como lóbrego (pimeä)
Barcelonassakin pimeä tuli jo aika aikasin, viiden kuuden aikaan suunnilleen. Auringon laskettua suuressa kaupungissa on aina jotain erityistä ja täälläkin tunnelma oli ihana. Usein iltasin me oltiin juuri ennen paikallisia ravintolassa (kiitos espanjalaisten myöhäisten päivällistottumusten) ja vapaissa pöydissä oli varaa valita.
O como ovación (kättentaputus)
La Sagrada Familia oli sellanen kohde, jonka näkemistä ei voinut seuraavaan kertaan jättää. Kirkko, jota vaan rakennetaan, rakennetaan ja rakennetaan eikä tiedetä koska saadaan valmiiksi. Hommaa siinä kyllä onkin, Gaudílla oli varmasti hauskaa suunnitellessaan kaikkia noita satoja yksityiskohtia, joilla jokaisella on oma merkityksensä :D
 |
| Ikuisuusprojekti a´la Antonio Gaudí. |
Meillä kävi aika hauskasti, kun sattumalta päästiin seuraamaan katolista jumalanpalvelusta :D Me ei ostettu sisäänpääsylippuja, koska meille riitti tällä kertaa toi et päästiin käymään siellä kryptassa, josta ei luonnollisestikaan tarvinnut maksaa, koska jumalanpalvelus oli kaikille avoin. Oli aika mielenkiintosta kyl seurata katolisten messua ja kaikista eniten yllätti, et lopuksi ihmiset alko vaan taputtaan (en saanut papin puheesta selvää, se oli luultavasti katalaania) ja sit kuoro esiinty siellä ja lopuks ihmiset keräänty valokuvaamaan kun pappi (joita jossain vaiheessa heilu kolme siellä edessä?) poseeras niitten kuoroihmisten kanssa.
N como nublarse (pilvistyä)
Meillä kävi hyvä tuuri, että kaksi ekaa päivää paisto aurinko ja oli ehkä 15-20 astetta lämmintä, koska tiedettiin, että marraskuussa sää on arvaamatonta. Kolme päivää satoikin sit vettä aika reippaasti ja kumisaappaat olis ollu parempi kenkävalinta ku tennarit, jotka pariinkin otteeseen kastu läpimäriksi ja kuivattelin niitä sit hotellilla hiustenkuivaajalla... Ekana sadepäivänä hengailtiin hotellilla puoleen päivään asti ja syötiin siellä aamupala, mutta muuten sää ei mein menoa lannistanu ja parasta olikin, et saatiin kulkea ympäriinsä ilman kauheeta turistitungosta. Yllätyin, kun jopa kaks kertaa ohikulkevat ihmiset puhukin espanjan tai katalaanin sijaan suomee :D Muuten samassa hotellissakin tuntu olevan meiän lisäks vaan espanjalaisia.
Tää matka inspiroi mua ihan hulluna, koska kaikki pikkukujat yksityiskohtineen, Picasso-museo, Els Cuatre Gats, kaupungin historia, Gaudí, ihanan rento tunnelma..... Ja välimeren aurinko, silloin kun se nyt mein matkan aikana näky ;)
 |
| Huokausten silta. |
 |
| Palanen Gaudín Park Güell-puistoa. <3 |
Oioi. Tänne uudestaan!
