lauantai 29. kesäkuuta 2013

ainakin 16 rankkaa työtuntia

Jenna:
16. jobba, jobbar, jobbade, jobbat

Oliskohan ollut maalis- tai huhtikuu, kun aloitin kesätöiden hakemisen. Lähetin muutamia hakemuksia eri paikkoihin, en kuitenkaan kovin montaa, koska odottelin vastausta yhdestä tietystä paikasta, johon olin soittanut. Loppujen lopuksi kyseisestä paikasta ei kuulunut mitään eikä kyllä mistään muustakaan - tai niin ainakin luulin.

Pari viikkoa sitten puhelin soi (olin silloin pääsykokeissa, onneksi siis ehdin vastata!) ja sain kutsun työhaastatteluun. Kyllä sillon jännitti ennen haastattelua ja väsytti myös, sillä haastattelu oli heti seuraavana päivänä riparin jälkeen aamuyheksältä ja riparilta kotiuduttiin vasta joskus puoli yhen aikaan yöllä. No, seuraavana päivänä haastattelusta sitten tulikin kutsu töihin ja nyt oon ollu seitsemän päivää töissä siivoojana!



Kyllä on ollu rankkaa, sen voin sanoa. Oon nyt viimeiset kolme päivää kulkenut ihan yksikseni ja siivoillut pääasiassa kerrostalojen rappukäytäviä (19 rappukäytävää päivässä) ja saunoja. Aamuherätykset on aikasia ja työtahti aika reipas. Huh, kyllä oon ollu väsyny työpäivien jälkeen ja mennyt nukkumaankin joinakin päivinä jopa puol kymmeneltä! No, kyl se tästä. Pääsenpähän töistä ajoissa, jolloin on vielä päivää monta tuntia jäljellä ja ehtii tehdä vaikka mitä (jos vaan jaksaa).

Ja voi että, kun viikonloppu osui just oikeaan väliin! Vaikka sää ei ookaan ollut enää tänään kovin lämmin, on rentoutuminen onnistunu oikein hyvin. Eilen kävin pitkästä aikaa ratsastamassa auringonpaisteessa ja illemmalla käytiin Hennun kanssa uimassa ja ostamassa kaupasta herkkuja. Sen jälkeen suunnattiinkin meille kattomaan muutama jakso hyvää sarjaa ja Hennu jäi meille yöks :) Tää päivä onkin menny sit toista sarjaa katsoessa ja kuntosalilla käydessä. Ja seuraavaks sauna kutsuu!

torstai 27. kesäkuuta 2013

viikon lottorivi: 42 11 87 36 79 18 71 80 63 64 41

 Hennu:
42. hanki leiridarra                                                       71. rantasauna
11. vesisotaa!                                                              80. muurinpohjaletut
87. katoamistemppu                                                    63. rantalenttis!
36. yöttömän yön juhla                                                 64. tutustu uuteen ihmiseen

79. don't worry be happy!                                              41. herää auringonnousun aikaan

18. mökkihöperöidy


Okei. Yritän kovasti tiivistää juhannuksen ja sitä edeltävän leiriviikon tapahtumat mahdollisimman pieneen pakettiin yhteen postaukseen. Mahdotonta? Kyllä. Mut aion tehdä sen silti.

Aalright let's mennään.

42. hanki leiridarra
11. vesisotaa!


Jenna ja Ulla postailikin jo leiriviikosta ja luulenpa et samasta aiheesta ei kolmatta postausta jaksa kukaan lukee, niin ajattelin mainita mun fiilikset siitä vaan lyhyesti vaikka se onkin vaikeeta. Koska meillä oli aivan h u i k e a viikko ja porukka hitsautu mukavasti yhteen ja päästiin tekee (vesisota oli mun ehdoton suosikki!) ja oppii kaikkii mahtavii juttuja yhessä! Vitsi, nää on niitä juttuja, jotka tuntuu siltä et en unohda ikinä. Aivan mahtavaa, ei vaan oo sanoja. Ja leiridarra? Oi kyllä. En tiiä kovin monta hirveempää fiilistä, kun sen ku tulee kotiin ja arki iskee rytinällä päälle mut silti tuntuu että ei oo mitään tekemistä. Kaikki masentaa, koska se hyppäys vilkkaasta leirielämästä tylsään kotioleiluun on niin valtava. Mut onneks juhannus tuli ja pelasti edes vähän mitä pelastettavissa oli! 

87. katoamistemppu
36. yöttömän yön juhla

79. don't worry be happy!

Päätin juhannusaattoa edeltävänä päivänä ihan ex tempore lähteä kaverin luokse Kouvostoliiton kauniisiin maisemiin viettämään juhannusta. Kylläpä oli taas rentouttava pidennetty viikonloppu, sai unohtaa arjen vielä hetkeks ennen töiden alkua ja vaan nauttia hyvästä seurasta. Sai olla totaalisen don't worry be happy!


18. mökkihöperöidy 
71. rantasauna 
80. muurinpohjaletut 

Juhannusaattona kokon möllöttämisen jälkeen lähdettiin mökkeilemään parille eri mökille, missä grillailtiin, syötiin lettuja (ai että oli hyviä!), uitiin, saunottiin, kuvailtiin ja vaan chillailtiin kaikes rauhas. Järvi ja altum silentium, kyllä kelpas.


klikkaamalla suuremmaks!



63. rantalenttis!
64. tutustu uuteen ihmiseen 


Juhannuspäivä menikin sit vaan lähinnä rannalla kavereiden kanssa pelaillessa, uidessa ja syödessä. Alkuun koko mahtava kuningasidea lähtee rannalle pelailee meinas kuihtua kasaan, koska a) meitä oli kaks b) meillä ei ollu palloo c) ei löydetty pallollista seuraa, johon olis uskaltanu tunkeutuu mukaan omien huikaisevien pelitaitojen kanssa. Great. Onneks pari kaveria pelasti meidät saapumalla paikalle ja vuokraamalla pallon rannalta, niin että saatiin edes jonkinlaista palloilua aikaseks. Mut koska omalla pikkuporukalla lenttispelin tulos oli edelleen aika köyhää, bongailtiin hieman lisää peliseuraa rannalta et saatiin kunnon matsit aikaseks. (lue: ei vaan jaksettu juosta tarpeeks pallon perässä, niin tarvittiin lisää pelaajia kentälle..)  Oli kyl hauskaa pelailla ihan tuntemattomienkin tyyppien kans, kannattaa kokeilla jos meinaa tylsyys iskee! Pelin jälkeen oli sit kiva käydä virkistävässä vedessä vähän uiskentelemassa ja elvyttämässä lihaksia nimim. meikäläisen kädet tärisi koko seuraavan päivän rasituksesta..


41. herää auringonnousun aikaan

Samana iltana käytiin vielä läheisellä rannalla kuvailemassa auringonlaskua/nousua? ja ai että oli muuten nättiä! Jos aikasemmin puhuin siitä altum silentiumista ja järvestä, niin tässä hetkessä sitä oli kyllä vielä enemmän. Ah. Niin ja jos joku on sitä mieltä, että ei tätä voi laskea auringonnousun aikaan heräämiseks, niin mulla on onneks vielä yks ässä hihassa käyttämättä. Nimittäin herättiin maanantaiaamuna ilosina kuudelta lenkille ja hypättiin samaiseen järveen siitä heti aamu-uinnille. Kylmä mut virkistävä herätys, toimii!




lauantai 22. kesäkuuta 2013

42 muistamisen arvoista hetkeä

42. hanki leiridarra

Leiridarra - se iskee joka kerta (joskus voimakkaampana, joskus vähän vähemmän voimakkaampana), kun palaa leiriltä kotiin. Ja erityisesti silloin, kun palaa riparilta. No mikä se leiridarra sitten oikein on? Kai se tarkoittaa kaikille vähän eri asioita, mutta itse määrittelisin siihen kuuluviksi ainakin tekemisen puutteen toiminnantäyteisen viikon jälkeen sekä ihanien kokemusten muistelemisen useina päivinä leirin jälkeen.



Leireillä aikataulut on usein aika tarkkoja ja täynnä kaikenlaista toimintaa, ja leirin loputtua kotona iskee tekemisen puute heti, kun on hetkenkin tekemättä mitään ihmeellistä. Vaikka olis kuinka väsynyt viikon jäljiltä, tuntuu siltä, että pitäis olla heti jotain tekemistä :D Usein myös samana iltana, kun on tullut leiriltä kotiin, alkaa miettiä leirin tapahtumia ja hienoja ihmisiä, joihin on saanut tutustua.

Näin kävi myös tänä vuonna, kun kahdeksan päivää kestänyt rippileiri päättyi viime sunnuntaina. Leiri oli aivan mahtava kokemus (josta Ulla jo kirjoittikin edellisessä postauksessa), ja sen aiheuttamaa leiridarraa täytyykin nyt yrittää lievittää selailemalla leirin kuvasaldoa ja hauskoja videoita! :)


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

99: helmiä, aarteita ja riparilaisia

99. seikkaile

Oon ihan sanaton. Viime viikko oli vaan jotain ihan käsittämättömän hienoo! Riparilla parhaassa porukassa, parhaan Jumalan huolenpidossa, parhaiden pastoreiden opetuksia kuunnellessa ja parhaita ruokia mutustellessa. Valokuvia tuli otettua varmaan 30000 ja suurin osa niistä oli yhden ihanan riparilaisen nenästä (omakuvat oli sen bravuuri).

Viikkoon mahtu kyllä yhtä sun toista aktiviteettia. Mafioso on ollut omasta riparista lähtien kestosuosikki ja kun nyt riparilaisina oli pelkkiä jätkiä, nii tottahan toki murhaajaa toivottiin ohjelmistoon useampanakin iltana. Vesisota oli ehkä hulluinta ja ihaninta ikinä, yhessä iltaohjelmassa kilpailtiin popsien syömäpuikoilla sirkusaakkosia, toisessa juotiin kivennäisvettä kilpaa metrin mittaisilla pilleillä ja kolmannessa tehtiin positiivisuussydämet. Ja ei tällänen luettelointi oikeesti ees tee oikeutta sille mahtavuudelle, jota me saatiin yhessä kokea. Siksi mä en edes yritä enää. Kuvitelkaa loput!

meitin yli-innokas rippilapsi tunki meijän ninjakuvaan ja eihän me tietenkään huomattu kun oltiin nii yli ninoja..

Opetuksista ja hartauksista jäi erityisesti mieleen eräs ilta, jona yks pastori selitti Matteuksen evankeliumin 13. lukua.

Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon. Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen. (Matt. 13:44-46)

Oon ite aina ajatellut, että tässä vertauksessa on kyse siitä, että MUN pitäisi mennä ja myydä kaikki, jotta voisin saada taivasten valtakunnan itselleni. Mut pastori avasikin tän ihan uudella tavalla: ei mies, joka menee ja myy kaiken, ole yksikään ihminen, vaan Jumala itse, Jeesus. Hän tuli ihmiseksi ja myi kaiken, antoi elämänsä jotta voisi ostaa ja lunastaa itselleen aarteen – minut, sinut ja ihan jokaisen. Me ollaan kaikki helmiä, niitä kalleimpia, ja meidät on maksettu Jumalan veren hinnalla, pelastettu SKP:n (ei Suomen kommunistisen puolueen vaan synnin kuoleman ja perkeleen) vallasta.

Sunnuntaina oltiin ihan väsyneitä. Ajeltiin ympäri Suomea – eka kolme tuntii konfirmaatioon ja sitten vielä kolmiin rippijuhliin ja sit lopulta kolme tuntii kotiin. Täytyy kyl sanoo, etten oo ehkä koskaan ollu yhtä ihanissa rippijuhlissa! Yksissäkin me vaan tehtiin kaikkien vieraitten kanssa sellanen kierros, jossa jokainen sai kertoo mikä rippilapsessa on hienoo. Ja kaikissa juhlissa näki ihan ihanii ystävii! <3

Kotimatka olikin sit hysteerisyyden huipentuma. Oltiin vaan ihan fiiliksissä ja hehkuttiin ja en tiiä muista, mut mä ainakin kiitin Jumalaa siitä viikosta ja et olin saanu tutustuu ystäviin entistä syvällisemmin ja uusiin ihmisiin ja tavannu vanhoi kavereita! Et olin tullu ravituks sanalla, nauranu mun vatsalihakset kipeiks ja vaan viettäny aikaa ihan mahtavassa seurassa!


Mulla ei oikeesti oo sanoja. Onneks Jumalalla on ja Raamattu on täyttä Jumalan puhetta lapsilleen. Siispä: Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. (Gal. 3:27) Amen.

Newsboys: God's Not Dead

perjantai 7. kesäkuuta 2013

yöperhosfarmin kuulumisia osa 14 ja paperishoppailijan paluu

14. shoppaile kevätvaatteita (ja -papereita ;)

Yöperhosfarmin kuulumisia osa 2: tänään aamulla sain metsästää ötökkähaaviin huoneeni verhoista KAHDEKSAN nukkuvaa harmaasiipistä yökiitäjää. Ilmeisesti ne vähän lisäänty tossa yön aikana..? :D

Tänään oli Ideapark-päivä. Vinkki ihmisille: älkää ottako kuskiksi isää, jota ei voisi shoppailu vähempää kiinnostaa. Neljässä tunnissa Ideapark ei nimittäin aivan kokonaisuudessaan avaudu tällaiselle shoppailuaddiktille… Ostossaaliskin jäi vähän laihaksi ajanpuutteen vuoksi: yhden hameen ostin NewYorkerista ja hullun kasan vesipyssyjä lelukaupasta ensi viikolla alkavaa riparia varten. :D

Mun vastustelusta huolimatta Sara onnistui rahtaamaan mut myös Sinelliin. Se on ehkä maailman vaarallisin kauppa – vielä vaarallisempi kun yksikään vaateputiikki! Kaikkein hirveintä ehkä lienee, että siellä saa aina tuhlattua kymppikaupalla rahaa paperiin. Jotenkin koomista. Toisaalta tuossa alla näkyvällä paperimäärällä ehkä saisin vihdoin ja viimein viimeisteltyä kaksi ensimmäistä Lontoo-scrapbookia, jotka on olleet enemmän tai vähemmän keskeneräisinä viimeisten viiden vuoden ajan.. ;)

mut onhan nää aika sulosia papereita, eiks vaan? :)



tää oli jotenkin niin kiero paperi, et oli pakko ostaa! jotenkin ihan hullun mielikuvituksekas!

12 ylioppilasta

12. suoriudu yo-kokeista hengissä




Hennu: Olihan se hieno hetki painaa lakki päähän kun kaikki taputti ihan hulluna ja tuli sellanen fiilis, et jes mä oon tehny jotaki tän arvosta! Kuitenki kaiken sen tuskaisen hiostavassa ja ilmanvaihdottomassa(ainaki siltä se tuntu!) liikuntahallissa istumisen, ryhmäkuvauksen ja kameroille hymyilyn jälkeen oli ihan vapauttavaa päästä ulos tuulettumaan ja pian sen jälkeen nauttimaan juhlista! Hieno päivä, ei voi muuta sanoa!



Ulla - toinen valokuvausvastaavista :)
Jenna: Huh, kyllä meinasi juhlia edeltävänä iltana epätoivo vallata mielen! Siivoukset ja muut valmistelut oli aika hyvällä mallilla, mutta ruokien kanssa oli hieman ongelmia.. Suuri määrä ruokaa ja liian pieni jääkaappi eivät vaan sovi samaan yhtälöön: yks voileipäkakuista tippui täydestä kaapista ja oli sen jälkeen niin tuhoutunut, ettei sitä voinut enää kuvitellakaan tarjoavansa juhlissa. No, ei siinä vielä kaikki. Kun uusi voileipäkakku oltiin saatu tehtyä, ajattelin viimeistellä marianne-kakun vadelmahyytelön kunnes tajusin, että olimme unohtaneet ostaa vadelmat, eikä kauppakaan ollut enää auki! Onneksi pakastimessa oli sentään mustikoita, joita päädyin lopulta laittamaan vadelmien tilalle :)

Illan vastoinkäymisistä huolimatta juhlat sujuivat iloisissa tunnelmissa ja hyvässä säässä. Aurinko paistoi ja oli aivan ihanaa viettää juhlapäivää sukulaisten ja ystävien kanssa - juhliin saapui myös ihmisiä, joita en ollut pitkään aikaan nähnyt! :)



Sara: Kaks viikkoo hujahti ohi ihan hullun nopeesti siivoten, leipoen, asioita hoitaen ja stressaten ihan turhaan; lauantai tuli ja kaikki meni paremmin kuin hyvin! Vaikka heräsinkin sateeseen, meinasin myöhästyä kampaajalta ja illalla mun jalat oli ihan täynnä hyttysenpistoksia, niin kuljin koko päivän hymyssä suin, sain kehuja leipomuksista, sää oli aurinkoinen ja lämmin ja vieraat oli ihania <3 Sunnuntaina juhlittiin vielä mun toisten kummien kanssa rennosti grillaillen ja kesästä nauttien (:

Kymmenen- ja kaksitoistavuotiaat pikkusiskoni toimivat pääasiallisina kuvaajinani, joten saldona sain ison kasan hauskoja tilannekuvia ja upeita otoksia. Nuoremman siskoni hartaasta pyynnöstä poseerasin ja pyörin ympäri ruusu suussa :D




Ulla: Ylppärien afterpartyihin pääsin mäkin mukaan, kun oltiin varattu Aulangolta neljän hengen hotellihuone. Koska oltiin sen verran myöhään liikkeellä ja Hämeenlinnan ravintolat sulkeutu jo puoleenyöhön mennessä, ravintolan virkaa sai toimittaa ABC, mutta sieltä saikin ihan hyvii kinkku-ananas-aurajuusto-pizzoja, kana-ceasar-salaatteja ja kerroshampurilaisia, että eipähän tääkään ruokapaikkavaihtoehto sitten niin kelvoton ollut. Ja öisessä ABC:ssä on aina jotai rajattoman mielenkiintosta.. ;)

Hotellilla sitten hulluteltiin aamuviiteen asti (respassa katottiin vähän pitkään, ku kolmen aikaan aamuyöstä käytiin kysymässä tunnuksii wlaniin :D) ja aamulla pulahdettiin uimaan kylpylän poreisiin. Hotelliaamiainen auringon paahtamalla terassilla oli kanssa jotain yksinkertaisesti täydellistä! Hämäläinen pitojuusto ja Liptonin mansikkatee erityisesti räjäytti makuhermot. ;)

Ihan mahtavaa kyl oli ylppäreissä ja afterpartyissä ja oon kyl niin hullun ylpee näistä mun ylioppineista ystävistäni! <3

Hanski: Järkihoi esimiehen ansiosta pääsin tekemään töitä lauantaiaamuna 7-8.30, eli on sanomattakin selvää että tuli vähän kiire :D Kuitenkin kuin ihmeen kaupalla olin 9.40 juhlapaikalla! Juhlassa oli tuttuun tapaan tuskaisen kuuma, eikä ulkonakaan oikein helpottanut. Ranneparka hiostui kunnolla kameran hihnasta kun räpsin kuvia ylioppineista - tai pitäisikö sanoa ökyälykkäistä ;)

Tosiaan Ullan kanssa kierrettiin kaikkien juhlat läpi ja oikein hienot oli :) Meillä oli tarkka kiertosuunnitelma, mutta sen  kusahtaessaen kerinnyt Hennun juhlissa kauaa olemaan kun jouduin viemään jo lievästi suutahtaneen pikkusiskoni kavereineen kaupunkiin kesälomanalkajaisfestareille. Kuitenkin kiitos vielä paljon kaikille juhlista! :)

lomalomaloma kertaa 48

48. unohda arki

Mun huoneesta on tullut yöperhosfarmi. Oikeesti. Täällä lentelee kaks tollasta hönöä harmaasiipeä yökukkujaa, jotka ei osaa suunnistaa ulos mun huoneesta ja hengaa täällä vaan mun kammarissa illasta toiseen. Mutta mitäs tuosta. Voisihan sitä huonompaakin seuraa olla näinä kesäloman myöhäisöinä.

Ja ei vitsit. Kesäloma. Se siis alkoi vihdoin! (Meiltä on tulossa noiden bloginpyörittäjäkumppaneiden ylppäreistäkin ihan perinpohjainen postaus tässä lähipäivinä, mutta koska se tässä nyt venyy ja vanuu ja viipyy, niin päätin sitten postata tähän väliin.) Teoriakokeesta pääsin läpi yhden päivän teholukemisella (o.O) ja kesätyöt Salessa alkoi tiistaina. Toisen työpäivän iltana kassalta löytynyt veikkauskonekaan ei näyttänyt enää niin suunnattomalta möröltä kuin ensimmäisen päivän päätteeksi.

Koska oon ohjelmoinut yo-luku-urakan alkamaan vasta parin viikon päästä, oon tässä ihmetellyt ihanaa, läksytöntä ja koulutonta elämääni. Pitkästä aikaa mulla on oikeasti aikaa lukea kirjoja! Suzanne Collinsin Vihan liekit on ihan loppusuoralla (kolmannellakin lukukerralla aivan yhtä huippu kuin ensimmäisellä!) ja Salla Silmukan Punainen kuin veri odottelee vuoroaan tuossa työpöydän nurkalla. 


tonne lähtisin lukeen mun kirjojani.. ;) ja awwws noi matkalaukut! haluun tollasen! <3
kaikki kuvat: weheartit.com

Tänään oltiin muuten Saran kaa kiertelemässä kirppareita. Koska se on löytänyt tässä kevään mittaan niin ihania vaatteita kirppareilta (niitä löydöksiä näittekin viime postauksessa), aattelin että voisin ehkä lainata vähän sen hyvää ostosvainua ja metsästää itsellenikin muutaman kirpparikoltun. ;) Enpäs sitten löytänyt yhtäkään vaatetta: seitsemällä eurolla löysin sen sijaan Moulin Rougen soundtrackin, kaksi kirjaa, kolme keijukorttia ja syömäpuikot. :D Lisäksi nappasin mukaani kuudella eurolla Filmtownista irtokarkkeja ja kahvilasta suloisensuloisen hedelmäsalaatin, jossa oli kermavaahtoa, mysliä ja suklaakastiketta. Sellaisia herkullisuuksia voisi luultavasti tuunailla kotikeittiössäkin. <3

Mites teidän lomanaloitusriitit ja muut meiningit? Onko loma alkanut letkeästi?

PS. Ai niin. Kesäkengissä on nyt sitten virallisesti 1-vuotias - ollut itse asiassa jo kolme päivää! Wohoo!

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Ainakin neljätoista euroa köyhempi

14. shoppaile kevätvaatteita


Oikeastaan on jo kesä, mutta koska me ei olla viel julkastu mein kesälistaa ja oon kuvannu tällasia kuvia kauhealla vaivalla, laitan ne nyt tänne. Ja kesävaatteiltahan nää enemmän näyttääkin (onko edes olemassa erikseen kevätvaatteita? Jennalla ja mulla oli siit tänään lyhyt pohdinta ja taidettiin päätyä siihen, ettei sellaisia ole. Haha, näitä elämän suuria kysymyksiä... :D ).

Kävin muutaman kerran kirpparilla ja tein yllätyksekseni ihania löytöjä! Yleensä löydän jotain ´ihan kivaa´ - myönnän, ostan joskus sellaistakin koska halpa hinta sokaisee - mutta nyt löysin kaikilla (kolmella) kerroilla jotain oikeesti tosi ihanaa :D

Ensin löysin mustat housut, muistaakseni kolmella eurolla, ja joitakin viikkoja myöhemmin samanlaiset, ihanat vihreet housut toiselta kirpparilta, 4e


Mun uusin rakkaus <3 Maksoi yhdeksän euroa, yleensä en osta mitään niin kalliilla kirpparilta, mutta tähän ihastuin  ja laukku oli kuin uusi - kaupasta en ikinä sais tällasta niin halvalla. Myyjä ihastui tähän myös ja meinas pitää itsellään :D tällä kertaa löytäjä kuitenkin onneks sai pitää ;)

Löysin samalta kirpparilta kolme toppia; kukallinen ja tiilen oranssi noin euron, valkoinen kuvioilla oli 5e; ihastuin tähänkin totaalisesti ja tein ostopäätöksen jo ennen kuin näin hintaa :D


Willassa yo-mekonmetsästysreissulla tarttui mukaan myös tällainen sulokkuus. Mekkokin löytyi, mutta siitä mulla ei nyt oo kuvaa, se ehkä vilahtaa sit jossain myöhemmissä postauksissa.

Vihreä neule kirpparilta 5e. Valkoinen pitsipaita oli pakko-ostos sukulaisen häitä varten, joihin mua oli pyydetty auttaan tarjoilussa ja sellaisessa. On toi kyl muutenkin nätti ja hinta ei ollu paha, noin seitsemän euroo h&m:lta.


Pian pitäisi mennä shoppaamaan myös niitä kesävaatteita, sillä tajusin juuri omistavani liian vähän tämän lajin edustajia - ainakin, jos tällainen helle vielä jatkuu pitkään.