15 weirdos in a light bulb

15. inspiroidu

Oon miettinyt viime aikoina paljon erilaisuutta.

Erilaisuus on kaunista. 

kaikki kuvat: weheartit.com

lettuleikki ja 18 muuta tapaa viettää iltaa

18. kevätkääryleitä

Eilen lettukestit Hennulla kera triojäätelön ja mansikkahillon, läsnä minä, Jenna ja luonnollisesti talon emäntä. Sipsiähky ja sinihomejuustodippi, Vampyyripäiväkirjojen Klaus on paras ja pimeydessä kotimatkalla sammakko aiheuttaa meille sydänkohtauksen. Jostain syystä kaikki kouluhommat jää viimeiseen viikonloppuun ennen palautuspäivää, joten tänään piirustusmaraton ja oodi erilaisuudelle. Unelmana löytää täydelliset tolppakorot ja keväthame ja anastaa pikkuveljen irtokarkkipussista vielä yksi susu-pala. 

8 uutta tuttavuutta

8. isostele

Viikonloppu tulikin taas pitkästä aikaa vietettyä leireilyn merkeissä ja voi että, kun oli taas hauskaa! Hennun kanssa matkattiin parisataa kilometriä isostelemaan kesän riparin aloitusleirille, jonne Ullankin oli tarkoitus lähteä mukaan, mutta viime hetkellä kuitenkin sairastui :( Se tarkoitti meille sitten sitä, että oltiin Hennun kanssa ainoat tytöt koko leirillä, jos keittäjiä ei lasketa. Siitä huolimatta päästiin kuitenkin hyvin juttuihin mukaan, vaikka välillä sitä huomasikin joutuneensa törmäyskurssille paperilennokkien kanssa :D

 

Viikonlopun aikana tuli tutustuttua uusiin tyyppeihin, naurettua ja syötyä PALJON, opittua uutta Raamatusta, saunottua ja leikittyä. Taisinkin sanoa tätä samaa jo viime kesänä, kun postasin riparista, mut leireillä on vaan niin kivaa leikkiä yhdessä, kun on paljon porukkaa, ja ne ei kuulu ihan tavalliseen perusarkeen. Yhteisleikit kuuluu niin leireille ja viikonloppuna tuli kyllä todettua, että vatsalihas-moi sopii hyvin leirille, jossa on paljon poikia :)

Nyt vaan kesän leiriä odotellessa. Onkos täällä muita, jotka on menossa isostelemaan kesällä?

49. ja 50. syy rakastaa fantasiaa

49. uppoudu telkkarin ääreen
50. rakastu

Myöhäisinä iltoina jumittuessani telkkarin ääreen katselen yleensä mitä sattuu ja erään kerran erehdyinkin katsomaan Supernaturalia, jonka kuutoskausi tulee Subilta keskiviikkoisen klo 00.00. Ja BOOM, olin täysin sarjan lumoissa <3.<3 Ameriikoissahan on sarjasta menossa jo kasikausi, mutta meikäläinen päätti aloittaa ihan alusta, ykköstuottiksesta alkaen ja katsoa jokaisen järjestyksessä.

Ykköstuottarin katsominen on vielä ihan alussa koska katson myös Game of Thronesia, josta sain juuri ykköskauden päätökseen ja kakkoskauden aloitettua. GoT:issa on se hyvä puoli ettei siitä ole tullut vielä kuin kolme tuotantokautta, joista kolmas on vielä kesken.

Supernatural on vaan niiiin hyvä sarja ja tietenkin näyttelijätkin miellyttävät silmää 8) En millään malttais odottaa neloskaudelle, jossa tulee mukaan Castiel :3 Fantasiaa pienestä asti rakastaneena (Potter-sukupolvea kun tässä ollaan) tää passaa meikäläiselle paremmin kuin hyvin. Suosittelen!

p.s. varoitus! aiheuttaa riippuvuutta!

pps. niin turha postaus mutta ei haittaa

lentävät lautaset ja 15% elämästä

15. inspiroidu

wow. ei mulla muuta.

Eipäs kun on sittenkin! Tästä videosta tulikin mieleen: 

let me introduce my idol!

"So what happens when you fail?"

"Try again!"

ps. lainaukset Nickin edellisestä videosta part 1/11

48 jälkeä metsään

48. unohda arki

Aloitin viime torstaina hölkkäohjelman, jonka mukainen puolen tunnin lenkki mulla olis pitänyt olla maanantaina. Loppuviikosta tulin kuitenkin sopineeksi muuta menoa maanantai-illalle, jonka sitten vietin kolmen ihanan kaverini kanssa Evolla - jotenkin ihanan randomia, en koskaan ennen oo ollu siellä ja nyt sit kaveri, jota en oo luvattoman pitkään aikaan nähnyt, ehdotti, et lähetään porukalla sinne ulkoilemaan :D Tunti ja kakskyt minuuttia me rämmittiin siellä mettissä ristiin rastiin, onnistuttiin kadottamaan merkitty reitti melkein heti alussa (tai se reitti eksytti meidät; niitä merkkejä ei vaan näkynyt enää missään) ja päädyttiin suunnistamaan pilvistä. Haha, se yks pilvi näytti oikeesti ihan nuolelta ja koska me ei osattu päättää mihin suuntaan mein kannattais mennä niin päätettiin sit seurata sitä :D Eikä edes eksytty;)

Lopuks me suunnattiin laavulle, jonka ohi me oltiin kävelty ihan aluks, 500 metrin päässä siitä, mihin oltiin jätetty auto, ja tajuttiin, et me oltais voitu jättää mein reput autoon ja ottaa ne sieltä vasta laavulle mennessä. Haha, no ainakin tuli liikuttua tehokkaammin, kun oltiin rämmitty mettässä ties kuinka monta kilometriä raskaat reput lisäpainona selässä - koska totta kai meil oli paljon ruokaa mukana ja ne paino hirveesti ;) Ja oi, se laavupaikka oli aivan älyttömän upee! Sinne on mentävä sit kesällä uudestaan, sillon se on varmasti vielä mahtavampi kun järvi on sula ja ilta pidempi ja puissa lehdet jaja...!

Aika kirjaimellisesti lensi laavulla ollessa ja meillä oli älyttömän hauskaa, naurettiin, poltettiin vaahtokarkkeja, grillattiin "kranaatti"omenaa ja juteltiin. Ja niin, me oltiin kuulema ihan ku jotain partiolaisia - kaverin poikaystävän mielestä vaan partiolaiset sompailee mettässä ja sahaa polttopuita pienemmiks nuotiota varten, jossa sit grillailee vaahtokarkkeja. Me tunnettiin ittemme ennemminkin intiaaneiks ku oltiin suunnistettu pilvistä ja melkein lähetettiin savumerkkejäkin :D Kylmyys lopulta ajo meiät takas autolle juoksujalkaa - hullua miten nopeesti pakkanen oikeesti hiipii paikalle heti sen jälkeen kun aurinko on kadonnu puiden taa! Onneks kuitenkin aurinko oli paistanu koko sen ajan ku oltiin Evolla eikä enää ollu satanu lunta niin kuin matkalla sinne ja kylmäkin tuli vast ihan loppuillasta.

Eilenkin paistoi ihanasti aurinko ja olin koko päivän selkeesti paljon ilosempi ja pirteempi ku vähään aikaan - kannatti todellakin vaihtaa lenkki kunnon ulkoiluun ihanien ihmisten kanssa! Vaihtelu virkistää ja ulkoilu tuulettaa aivot kaikesta turhasta mitä sinne kertyy neljän seinän sisällä yksin kököttäessä. Ja todellakin suosittelen kaikille Evoa ulkoilupaikkana, yllätyin itsekin positiivisesti :)

Nyt intiaaniprinsessa kiittää ja kuittaa, sillä pääsykoekirja kutsuu jo...

tammerkosken sillan 23 sambaavaa muurahaista vauhdissa

23. vietä päivä turistina Tampereella/Helsingissä/Hämeenlinnassa/...

Tampere on mun lempikaupunkini maailmassa heti Lontoon jälkeen. Mä päätin sen ysin keväällä, kun oltiin luokan kanssa siellä kevätretkellä ja tajusin ekaa kertaa, että se keskusta on ehkä kaunein kaupunginkeskusta ikinä. Oikeesti, jostain Lidlistäkin tulee heti paljon runollisempi, kun se on sijoitettu kivitaloon, jonka seinissä on kukkakoristuksia.

Nyt lauantaina mä pääsin mun tulevaan kotikaupunkiini (oon nimittäin päättänyt, että mitä tahansa mä lukion jälkeen lähdenkin opiskeleen, niin se tulee olemaan Tampereella), kun oltiin saatu joululahjaksi Finnkinon leffalippuja ja kun meitin nykyisestä kotikaupungista kyseinen pytinki sattuu puuttumaan, niin Tampereen Finnkino Plevna oli päivän varsinainen määränpää.

Me lähdettiin äitin kaa aamukymmenen jälkeen ja kun juna saapui Tampereelle, niin ensimmäisenä suunnistettiin ehkä ihanimpaan kahvilaan koko maailmassa, nimittäin kahvila Runoon. Joskus kun asun Tampereella, mä meen sinne vielä koko päiväksi ja vaan juon teetä ja syön niitten ihanaa juustokakkua ja kirjotan maailman paperille.

Juustokakun ja fetapiirakan jälkeen suunnistettiin sitten Finnkino Plevnaan katsomaan Lumoavaa kirousta. En nyt sanoisi, että se oli mitenkään maata mullistava elokuvakokemus, mutta ihan viihdyttävä romanttinen teinifantasia, ja kyllä siinä joitakin ihan oivaltaviakin juttuja oli mukana. Leffaa enemmän taisin kuitenkin ihastua sen leffateatterin vessoihin: niissä kopeissa oli nimittäin aina ovessa jonkun leffatähden nimi ja sitten sen kopin peräseinässä oli iso mustavalkokuva just siitä tähdestä. Siellä oli oma vessa esimerkiksi Marilyn Monroelle, Humprey Bogartille ja Jack Nicholsonille. Lol! :D

Leffan jälkeen harkittiin vakavissaan, että jos jäätäisiin heti putkeen katsomaan Vieras, mutta päädyttiinkin vaan harhailemaan keskustan kauppoihin. Ei me sitten kuitenkaan oikeastaan mitään ostettu, paitsi mulle Justin Croninin Twelve Akateemisesta kirjakaupasta.

Ja hei tiettekö muuten mitä? Tajusin just, että nyt on HUHTIKUU! Vitsit! Vähänkö siistiä! Kevät! <3