51. Ryan Gosling
57. cactus in the valley
98. kesämuotia
Hömhöm. En ole kuollut (kai?). Eikä ole kukaan muukaan bloginpitäjäkollegoistani. Huomaa kyllä, että ollaan kaikki enemmän tai vähemmän töissä, kun kellään ei ole aikaa postailla samaan tahtiin kuin vuosi sitten! Tänään miulla on kuitenkin vapaapäivä, joten eiköhän tässä voisi rustailla jonkinnäköisen kilometripostauksen vaihteen vuoksi...
Heinäkuu on kulunut ihan über nopeasti! Kaksi viikkoa majailin keskenäni kotinurkissa töitä tehden ja yrittäen parhaani mukaan opiskella ylppäreihin. Eipä ole tuo luku-urakka hirveästi keventynyt. Hups. Nautin vapaudesta, söin paljon salaatteja ja nukuin olohuoneen sohvalla. Unohdin kastella kukat. Kun muutan omaan kotiin, ainoa vihreä mitä siellä tulee olemaan, on kaktus. Muistin nimittäin tuossa yksi armas kesäpäivä, että mulla on jo yksi sellainen. En ole kastellut kyseistä kaveria nimittäin varmaan kolmeen kuukauteen ja vielä se elää ihan elinvoimaista elämää mun kirjoituspöydällä!
Aina silloin tällöin ollaan miitattu kavereiden kanssa ja suunniteltu meijän Lontoon-reissua. Ei vitsit varmaan me lähetään sinne jo lauantaina! Haaveilen jo Sir John Soanen museon kynttiläkierroksesta, Covent Gardenin katusoittajista, Madame Tussaud'sin Justin Bieberistä ;), kirahveista ja kirpputorilöydöistä (kuinkakohan sujuu tinkiminen englanniksi...?).
Kesäleffoihin on kuulunut miun suosikkia, Ryan Goslingia: Ides of Marchin ja Half Nelsonin paras puoli oli se että Ryan Gosling on täydellisyys (vaikka se näyttelisikin huumehöyryistä historianopettajaa tai itsekeskeistä politiikkapersoonaa). Viime viikolla käytiin Jennan, Hennun ja miun pikkuveljen kanssa leffassa katsomassa Now You See Me. Uiui kun oli vaihteeksi viihdyttävä ja hyvä leffa! Ei tosin voita taikurileffojen genressään Christopher Nolanin Prestigeä, jonka senkin tässä tuijottelin läpi yksi iltapäivä, mutta Jesse Eisenberg ja muu tähtikaarti kyllä takasi miellyttävän kaksituntisen. X-men-trilogian löysin kirpparilta vitosella ja Imaginarium of Doctor Parnassus oli toissa päivänä paljon parempi kuin ensimmäisellä katsomiskerralla.
Viime viikolla löysin iskän vanhan kameran jalustan ja lähin kuvaamaan itseäni metsään. Harmi vaan kameralla ja mulla oli kuvauskohteesta vähän eriävät mielipiteet ja kamera tarkensi suoraan sanottuna ja kirjaimellisesti ihan päin mäntyä. Sain mää sieltä kuitenkin muutaman ihan kelpokuvankin napsastua.
Tuon kuvissa näkyvän hameen mie löysin NewYorkerilta tuossa alkukesästä, kun oltiin Saran kanssa siellä shoppailemassa. Siinä on tuon keijukaishursulan alla sortsit. Oon ihan rakastunut.
En yleensä oo mikään aamuihminen. Tän päiväisen puoli kahdeksalta heräämisen kuitenkin selittää se, että pikkuveli kinusi miulta kyydin töihin. Ostin samalla ruokaa kaupasta. Meillä syödään tänään tortilloita.
PS. Laskin eilen että oon tehnyt tän kesän kesäkenkälistasta 51 asiaa! Montas te? ;)
