Oli aivan mahtava reissu, palasin sielta laukku taynnä uusia kokemuksia sekä ihania muistoja, joita ajattelen vielä 70-vuotiaanakin hymyssä suin, hieman haikein mielin mutta onnellisena. Vaik kotiinpaluu oli ihanaa, niin todellakin toivon, et ensimmainen kerta Amerikanmaalla ei jääny mun viimeiseks ja voisin pian taas matkustaa sinne tapaan niita ihania ihmisia ja kiertaan kaikki tutut paikat lapi ja tietenkin saamaan taas uusia kokemuksia ja ystavia uusissa paikoissa. Tottuminen takas Suomen rytmiin vie aikaa, vähitellen alkaa arki tuntua taas normaalilta, mut ekat paivat tuntu ihan epätodellisilta ku oli ollu pitkaan pois kotoa ja naki yhtakkia taas kaikki kaverit ja sisarukset ja vanhemmat ja isovanhemmat, ja sit kun tajus, että kaikki ne uudet kaverit jäi sinne 6600 kilometrin päähän valtameren toiselle puolelle. Jotenkin tosi outoa, vaik kyl mä siihen oon jo melko hyvin tottunu. Sen sijaan toi ääkkösten käyttö koneella kirjoittaessa on vähän ruostunu ;D
Vaikka olikin tosi haikeeta lähtee Kanadasta ja hyvästellä kaikki, niin oli kiva tulla kotiin ja nähdä perhettä ja täällä olevia kavereita pitkästä aikaa. Kiitos Ulla, Jenna, Hennu ja Hanna tervetulojuhlasta ja hauskasta yllatyksesta, meni kyl täydestä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti