piilotin tänään 81 hattaraa vaatekaappiini, jossa asuvat kaikki pienet, kauniit asiat

Hattara numero 1: Tänään postilaatikkoon kolahti levy, jota meijän seurakunnan pastori mainosti parhaana 2000-luvulla tehtynä gospel-levynä. Koska levyllä oli munkin mielestä ihan hyvää settiä, pitihän se sitten itsellekin tilata.. (Vaikka 2000-luvun paras gospel-levy onkin mun mielestäni Switchfootin Hello Hurricane tai Kaemon Perustus :D)

bass'n Helenin Unplugged on nyt sit mun! <3

Kaikki ei oo miltä se näyttää
Takana kuoren jokainen pelkää
Maailma ulkopuolelle rakkauden sulkee
Tarjoten ahneutta vesittäen totuuden

Missä oot juuri nyt kun tarvitsen Sinua
Ilman Sua en jaksa en uskalla
Rakkaus on nöyrää ja hiljaista voimaa
Joka hiljaa meitä luoksesi ohjaa

(bass'n Helen: Monologi)

Hattara numero 2: Aamulla jauhopeukaloin brita-kakun, sillä olin kutsunut mummin ja ukin iltapäiväkahveille. Koska me saatiin kolmisteen tuhottua ihan minimaalinen viipale jättimäisestä mansikkamarenkikakusta, kutsuin illalla vielä Saran ja Jennan venyttämään vatsojaan.. :) Oli muuten hyvää kakkua! (vaikka leipurina mun ei ehkä kuuluiskaan tätä sanoa.. :D)

Hattara numero 3: Huomasin tänään jotain tosi randomia meidän tuijapenkissä. Kiittäminen kyseisten pikkuveijareiden ilmestymisestä lienee tätä mänttiä sadekautta, joka on iskennyt ihan ihmeellisellä vimmalla tän meidän armaan Suomenmaan ylle.. (Haluisko joku kiltti kertoa noille inhottavan itsepäisille sadepiville, että täällä on oikeesti kesäisin lämmintä ja aurinkoista?!) Pallotuijien keskellä nimittäin pällisteli päivää muutama oikein hyvinkasvanut mister tatti. ;)

Hattara numero 4: Pitkä matikka on nyt kesälomalla! (Se selittänee otsikkoon eksyneen laskuvirheen..)