Mä en ole mikään hirveä eliöihminen. Kukkia mä en muista kastella ja jos mulla olisi marsu, se varmaan kuolisi mun hajamielisyyteni takia nälkään. Siksi mä onneksi satuin rakastumaan kukkakaupassa pari viikkoa sitten sellaisen eliölajin edustajiin, joille tarvii muistaa antaa vettä vaan kerran viikossa tai kahdessa ja joita ei edes tarvii istuttaa isompiin ruukkuihin. Oikeesti! Täydellisempiä eliöitä saa hakea! Ja tänään mä sit kävin noukkimassa kotiin mun supersuloisen minikaktusninjakaksikkoni ja kotiutin ne pianonkannelle suloisiin pikku ruukkuihin <3 (jotka se kukkamyyjä siellä kaupassa oveluuttaan osas ujuttaa mulle tiskin takaa :D)
Taustalla näkyy mun tiistain shoppailukierroksen alelöydöt. Oon alkanut haaveilla huoneeni seinien maalaamisesta lontoonpunaisella (idea, joka on häpeilemättä kopioitu yhden superihanan kaverin huoneesta...). Sisustustaulu ja kello siis pääsee toivottavasti vielä tänä kesänä komeilemaan mun huoneen uudistetuille seinille. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti