Lumikki, metsästäjä ja 87 kääpiötä matkalla Thamesiin (eikä sen metsästäjän aksentista saanut mitään selvää!)

Matkustamisessa melkein parasta on kotiinpaluu. Siis se ihana tunne, joka valtaa sut, kun sä näät sun kotitalon ja tiiät, että tietokone, jota sä et ole nähnyt melkein viikkoon odottaa yläkerrassa. ;) No ei vaan. Lomailu ulkomailla vaan on niin vapauttavaa. Nytkin oon hengaillut täydelliset viimeiset viisi päivää Lontoon labyrinteissa ja oon niin täysin päässyt unohtaan arjen ja irtautumaan kaikesta vähänkään normaalista, et oisin ihan valmis jo palaamaan takaisin koulun penkille… :D

Matkustamisessa parasta on myös muistot. (Ja ostokset, joita matkakohteista saa rahdata kotiin ja esitellä kaikille, jotka yhtään erehtyy vaikuttamaan kiinnostuneilta.:D) Kuluneella viikolla oon kuiteskiin onnistunut luomaan niin tuhottomasti ihania muistoja, että niitä ei millään kehtaa kasata tän blogin harteille kaikkia. Niinpä nostan niistä esiin ”vaan” kymmenen mielenkiintoisinta, upeinta, fantastisinta, järkyttävimmän täydellisintä…

Lontoon maamerkkikin tuli bongattua ja kuvattua ihan  lähietäisyydeltä.. :)

1. Ihan huippua oli tietysti meijän matkassa (matkustin siis äitin kanssa) se, että ensinnäkin meinattiin myöhästyä koko Lontoon-lennolta heti alkuunsa. Kyllä me oltiin lentokentällä ihan ajoissa ja muuta, mutta kymmentä minuuttia ennen lennon lähtöä alettiin sitten kentällä kuuluttaa, että ”kaksi suomalaista naista matkalla Lontooseen, saapukaa heti portille 33”. Selvisi, että me oltiin istuttu puolisen tuntia ihan väärälle lennolle lähtevällä portilla – jos meitä ei oltaisi kuulutettu, oltaisiin jouduttu Dubrovnikiin lentävään koneeseen… :D Ei siinä mitään, kai Kroatiassakin ois ollut ihan kivaa! ;D

2. Kew Gardens oli meitin eka tutustumiskohde Lontoossa. Mun serkku ja täti oli suositellut sitä meille, ja haluttiin sitten tutstua maailman kattavimpaan elävien kasvien kokoelmaan. Mä olen aikamoinen biologiaihminen, joten eksoottiset kasvihuoneet ja maailman biodiversiteetin ihmetteleminen oli kyllä ihan täydellisiä mulle. En vaan oikein vieläkään kykene tajuamaan, et miten Taivaan Iskä on osannut luoda niin järjettömän määrän niin upeita kasveja, mitä Kew Gardensissa pääsin näkemään!

Kew Gardensin trooppisessa kasvihuoneessa. Tää kuva on kyllä vähän lavastettu, kun siellä oikeasti oli niin kuuma, että ei pystynyt oleen takki päällä viittä minuuttia kauempaa.. ;D

3. Koko idea matkustaa Lontooseen tänä kesänä lähti siitä, kun alkuvuodesta luin facebookista, että Kensington Gardensiin pystytetään teatteritelttaa, jossa esitetään kesällä Velho ja leijona. Koska Narnian tarinat on ollut mun lempikirjoja pikkutytöstä saakka, aloin suostuttelemaan iskää kustantamaan mulle ja äitille kulttuurimatkaa. Niinhän siinä sitten kävi, että me nähtiin The Lion, the Witch and the Wardrobe ja kyllähän se oli upea! Aslankin oli toteutettu ihan mahtavalla tavalla (yksi ihminen kannatteli päätä ja kahden harteille oli asetettu ruumis) ja sen liikkeet oli jotenkin niin leijonamaisia, että huh huh! Ja jotenkin vaan siinä koko näytelmässä oli niin taianomainen ja ihana tunnelma.. <3

 Kensington Gardensiin pystytetty 360 Theatre, jossa Velho ja leijona esitettiin

4. Sillon kun me varailtiin matkaa alkuvuodesta, meillä ei ollut harmainta aavistusta, että siellä juhlittaisiin näin alkukesästä kuningatar Elizabeth II:n 60-vuotishallitsijuutta. Totta kai ryysistä riitti, ja kun yritettiin nähdä kuningatar tiistai-iltapäivällä Diamond Jubileessa, ihmisiä oli kaduilla niin hirveän paljon, ettei meillä ollut mitään toivoa. Meidän hotellissa tosin oli kaksi suomalaisnaista, jotka kertoi ihailleensa ”Ellua” ihan eturivin paikoilta National Galleryn edestä… :D

Ihmisvilinää ja -tungosta Trafalgar Squaren lähellä Diamond Jubileen aikaan

Diamond Jubilee –konserttiin olisi ollut aika mahtavaa päästä. Valitettavasti Ed Sheeran oli unohtanut postittaa mulle liput etukäteen, joten jouduttiin äidin kaa tyytymään seuraamaan konserttia Hyde Parkiin pystytetyiltä jättimäisiltä skriineiltä. Puistossa oli tuhansittain ihmisiä ja tosi hyvä meininki! :)

Konsertin alun odottelua... Eväänä oli mansikoita ja kolmiovoileipää! :D

Mua nauratti nää puut Hyde Parkissa. Kelle ihmeelle edes tulee mieleen hinata silmiä oksien lomaan? ;D

5. Covent Garden on yksi mun suosikkipaikoistani koko Lontoossa. Satuttiin sinne tänä vuonna vähän sateisena päivänä, mutta kyllä siellä silti uskaliaimmat katutaiteilijat jaksoi viihdyttää meitä turisteja. <3

6. Tiistai-iltana me käytiin äidin kanssa elokuvissa katsomassa The Snow White and the Huntsman. Olihan se ihan katsottava leffa – varsinkin kun siinä oli Chris Hemsworth (jonka hullusta aksentista tosin oli aikas vaikea saada selvää…)! :D Brittien elokuvissakäyntikulttuuri vaan oli aikas mielenkiintoinen: trailereita oli puolen tunnin verran ja niiden aikana porukka vasta saapui saliin. Ja sitten siellä salissa oli sellaisia paikannäyttäjiä, jotka henkilökohtaisesti ohjasi sut sun omalle paikalle… :)

Lontoon kakskerroksiset bussit ja niitten leffa/teatterimainokset oli ihan parhaita! :D

7. Tää tän vuoden matka oli mun kolmas Lontoossa, ja joka kerralla on ollut pakko ottaa kuva Kensington Gardenista löytyvän Peter Panin patsaan kanssa. Tuossa alla on tuo tän vuoden kuva. Taisin saada osakseni vähän outoja katseita, kun piti olla ninja ja olla paljastamatta kasvojaan, mutta onneksi mulla oli toi käsi tossa silmien edessä, niin jäi ne katseet sitten itse näkemättä.. :D

8. Kensington Gardens oli täynnä kesyjä oravia! Cityoravat oli niin rohkeita, et ne melkein tuli käsistä haisteleen, että mitäs hyvää ruokaa sinne on piilotettu! :D

Miun uusi kaveri - mister cityorava! <3

9. Torstaina suunnistettiin ostamaan musikaalilippuja puoleen hintaan tkts-kojulta. Lontoossa olisi mennyt ihan tuhottomasti kaikkia ihania musikaaleja, joista olisin kyllä halunnut käydä katsomassa lähes puolet, mutta päädyttiin sitten valitsemaan Billy Elliot (joka on yksi niistä 30 Lontoo-musikaalista, joka mainostaa olevansa ”paras musikaali ikinä” XD).

Victoria Palace Theatren pääovi ja Billy Elliot!! <3

Olin nähnyt Billy Elliotin aikaisemmin elokuvana, mikä oli ehkä ihan hyvä, koska näytelmän kieli oli vaihteeksi niin murteista, että oli aina välillä vaikeuksia pysyä mukana. Mut kyllä se olennainen välittyi aika ihanasti vähän heikommin tuota 1930-luvun työväestön murretta hallitsevalle katsojallekin: unelmien tavoittelu ja oman itsensä toteuttaminen oli näytelmän keskeistä sanomaa. Kyllähän ne aika ronskia kieltä käytti ja väliin se vähän häiritsi, kun kymmenvuotiaan lapset lateli kirosanoja vähän turhan sujuvasti, mutta voi että kun ne oli taitavia kymmenvuotiaita! Pääosan esittäjä oli ihan hullun lahjakas tanssimaan ja näyttelemään, ja jotenkin kaikki se tunne, jonka ne näyttelijät onnistui lataamaan koko kolmituntiseen esitykseen oli niin huumaavaa, että Billy Elliot oli kyllä ehkä parasta koko meijän Lontoon reissulla! <3

10. Ei ole lomamatkaa ilman ostoksia. Me käytettiin tosi paljon aikaa ihan vaan pelkästään kauppojen kiertelyyn ja mielikuvashoppailuun eli siihen, että katsotaan mutta ei välttämättä osteta. Tietysti sieltä sitten jotain pientä tarttui mukaankin – Foylesilta kaksi kirjaa (Marie Lu:n Legendin, johon en ole Suomessa törmännyt ja jota manostettiin Nälkäpelin veroiseksi sekä Allie Condien Crossed-nimisen opuksen, joka on jatkoa kirjaan, jonka ostin Lontoosta viime kesänä), M&S:ltä uusi koululaukku, Primarkista kuuden punnan kesäkengät ;) ja Covent Gardenin katukauppiaalta kaksi käsinmaalattua leffataulua (Casablanca ja Loma Roomassa - awwws!). <3 

Ostoksia, ostoksia... <3

Että sellaisia kuulumisia ja kesäkenkiä tuolta Lontoon suunnalta. Omien mukavuusrajojenkin yli tuli astuttua, kun hotellin aamiaishuone oli aikas pieni ja siellä oli pakko istua samassa pöydässä tuntemattomien kanssa. Niin mä sitten pääsin small talkaamaan parin irlantilaisen/floridalaisen kanssa (ei oikein päästy äitin kaa yksimielisyyteen siitä, kumpia ne oli.. XD). Kaikkein helpointahan ois vaan nimittäin ulkomaillakin olla hiljaa nurkassa, mut paremmaks retket ja reissut vaan tulee, kun uskaltaa panna ittensä likoon, eikä välitä siitä, vaikka oma aksentti ei nyt sit sitä brittiläistä priimaa niin täysin ookaan.. :D