Nii. Onhan se ihmisen oma valinta alkaa tenttiä psykan kakkoskurssia kesälomalla, mut aina välillä se vaan tuntuu hivenen vähemmän mieltä ylentävältä touhulta, kun kaikki muut viilettää ympäri maailmaa pitämässä hauskaa.
Siksipä mä livistinkin koko ikävän luku-urakan alta ja vietin rattoisat kolme ja puoli tuntia hääräillen kynsien parissa. Iskän sympaattisen sarkastinen kysymys tosin kuului ”onks noi kynnet tosiaan sun koko elämä”, mut mitäs mä näistä. (Ja vastus niille, jotka kuvitteli kuulleensa totuuden häivän mun iskän kommentissa: Ei oo. Vaik kynnet onkin kivoi, mul on silti vielä aika paljon kivempi elämä kun mitä kynnet on.)
Äitille mä maalasin viininpunaiset kimmellyskynnet ja samaa värilajia kesävarpaat. Serkun sormiin sovelsin sanomalehtikynsiä ekaa kertaa elämässä ja olihan se vähän säätöä, kun kirjaimet ei tuntuneet sanomalehdestä irtoavan. Ratkaisu ongelmaan oli tietty kylmäverinen sanomalehden vaihto. Tästä lähtien siis tulee kyllä aina käytetyksi Tv-maailmaa, joka on sisällöltäänkin monin verroin hurmaavampi kuin joku kuiva realitylehti. ;D
Omiin kynsiin tuli sitten taiteiltua jotain tämän näköistä. En nyt sit tiiä, kuinka kesänväriset kynnet noi on, kun niistä tuli vähän mustanpuhuvat, mut kai sitä nyt kerran elämässään saa vuoden valoisimpana päivänä harrastaa vähän synkempää ulkomuotoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti