lauantai 12. tammikuuta 2013

tavatkaamme elokuvateatterilla kello 29

29. käy elokuvissa

Kymmenes päivä julkistettiin Amerikassa Oscar-ehdokkaat ja hihii kun oon ollut koko päivän ihan täpinöissä! Tästä nimittäin alkaa mun puolentoista kuukauden mittainen katso-niin-monta-oscar-ehdokas-leffaa-kuin-pystyt-ennen-gaalaa –projekti. ;D Olin vähän järkyttynyt, kun oon nähnyt vasta kolme sellasta leffaa, jotka ehdokkuuksia onnistu kahmimaan ja nekin sai aika noboja ehdokkuuksia.. Mut minkäs sille voi, et ne leffat, jotka ilmestyy USA:ssa Oscar-seasonin aikana, tulee Suomeen vasta jonkun kolme kuukautta myöhemmin!

Mut tänään (tai periaatteessa eilen kun nythän on jo lauantai.. :D) sit aloitinkin heti mun projektin ja kävin ensi-illassa kattoon Anna Kareninan. Joe Wright on ihana ohjaaja, kun se tekee niin tyylikkäitä ja tasapainosia leffoja, mutta tää viimeisin tuotos oli himpun verran oudompi mitä sen leffat on aikaisemmin olleet. Leffa oli kuvattu ikään kuin tarinaa esitettäisiin näyttämöllä ja aina välillä liikuttiin näyttämön takana lavasteissa. Leikkaukset ja kohtauksesta toiseen siirtymiset olivat tästä syystä erityisen tyylikkäitä, mutta ekat viis minuuttia olin kyllä ihan out ja silleen että mitä kettua tässä oikeen nyt on meneillään?

Keira Knightley näytteli nimikkohenkilön roolin Anna Kareninassa.
Kollaasi luotu taas vaiheeksi polyvoressa

Musta ei varsinaisesti tullut Anna Karenina –fania, koska juonesta en erikoisemmin pitänyt, Anna Karenina oli superristiriitainen henkilö ja Vronsky taas oli ohut kun tulostuspaperi, mut silti haluun kyl kattoo kyseisen leffan uudestaan, koska Dario Marianellin musiikki oli niin uskomaton ja jotkin teatterin keinot, joita leffassa hyödynnettiin teki leffasta ainutlaatuisen ja ihan mahdottoman upean. Rakastan teatteriesityksissä niitä kohtauksia, joissa vaan päähenkilöt liikkuu ja muut on jähmettyneet paikoilleen ja siksi Anna Kareninan ja Vronskyn ensimmäinen tanssi oli järjettömän ihanaa katseltavaa, kun siinä hyödynnettiin tätä näyttämötaiteen ilmaisutapaa niin hullun kauniisti. <3

Tässä lähiaikoina pitäisi käydä katsomassa myös Life of Pi, koska se on Ang Leen ohjaama ja se tyyppi vaan on kans yks mielenkiintoisimmista ohjaajista ikinä, ja sit Beasts of the Southern Wild, koska hei haloo 6-vuotiaalle naispääosan Oscar-ehdokkuus on aika iso tunnustus ja sen haluun kyl nähdä, että millanen ihmelapsi se tyttö oikeen on.. Että niitä leffareissuja odotellessa hyvää viikonloppua kaikille! ;)

Ei kommentteja: