1. syyshuurretta
Hei lokakuu,
tervetuloa vuoteen 2013. Miten siun vuosi on kulunut? Tuntuuko hyvältä palata kartalle, tuivertamaan ihmisten hiuspehkoihin ja satamaan taivasta maan päälle?
Mie mietin tänään, että mitä hyvää sinussa loppujen lopuksi on. Jotkut vihaa marraskuuta, mutta musta tuntuu (anteeksi nyt vain), että sie olet kuitenkin ehkä tympein kuukausi ikinä. Vielä ei ole marraskuun Maata näkyvissä -festareita ja on ihan liian aikaista ottaa sähkökynttelikköjä esiin, eikä vielä ei voi ostaa joululahjoja ja ulkona ei ole kunnolla pimeää eikä kunnolla valoisaa - on vaan harmaata. Lisäksi onnistuit tulemaan hieman kiusalliseen aikaan: tänään oli miun ainoa koeviikon koe, joka oli matematiikan integraaleista. Siinä olisi pitänyt osata ylisoveltaa ja tehdä tehtävätyyppejä, joista tunneilla oli ollut yksi esimerkkitehtävä. Saan siis ehkä mahdollisesti kiukutella vähän. Saanhan?
Onneksi koko mörököllimäisen olemuksesi takana on pehmeä ja lempeä sydän. Miun pitäisi oppia muistamaan, että ensivaikutelmien ei pitäisi antaa hämätä. Sallithan sinä miulle sentään yksitoista päivää vapaata koulusta, kun on syysloma ja kokeettoman koeviikon loppurippeet ja kaiken tän vapaa-ajan mie aion käyttää miun romaanin uudelleen kirjoittamiseen (jos vihdoin selviäisi, että miten se tehdään!), kirjojen lukemiseen ja vieraskielisten taide-elokuvien katsomiseen. Nuortenillankin tuot mukanasi ja myö aiotaan porukalla kokata jotakin über hyvää syömistä. Kaikkein parhaan olet kuitenkin jättänyt loppukuulle: viimeisenä viikonloppunasi nimittäin viet minut Helsingin kirjamessuille katsomaan Eoin Colferia! (ja jos et tiedä kuka hän on, en ole varma, voidaanko me olla ystäviä.)
Lisäksi koko harmaassa ankeudessasikin olet, arvon lokakuu, saanut minut innostumaan uusista asioista. Mie haluan nimittäin kasvattaa viikset! (en oikeasti) Oikeasti haluan alkaa kirjoittaa päiväkirjaa englanniksi ja ruotsiksi, ja säästää rahaa Australian/New Yorkin/Pariisin/Italian/Lontoon -matkaan (päämäärä on vielä vähän epäselvä, kuten näkyy). Onneksi olet täällä. Kyllä sie olet minusta loppujen lopuksi ihan kiva.
Ystävällisin terveisin, Ulla
 |
| tässä kuussa: kasvatan viikset, varastan kaupast ostoskärryt, kirjoitankirjoitankirjoitan, valokuvaan, ajan vihreällä kuplalla, juon paljon teetä ja kermavaahtokaakaota, löydän vastauksia, sairastan matkasyöpää... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti